Sudet

Susiveljekset ja Kosiosusi Joensuun kävelykadulla 2006

Kuvat Anneli Heliö

Tekijät: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja muotoilun koulutusohjelman opiskelijat Maarit Korhonen, Satu Astikainen, Maija Virtaala ja Marjo Riihelä. Eija Hänninen ja Henna Onnela

Klikkaamalla kuvaa saat isomman kuvan

Ympäristö- ja yhteisötaidetta Menu

Pohjois-Karjalan laajoissa metsissä meidän susihukkien keskuudessa oli kulkenut jo jonkin aikaa huhu suuresta ja ihmeellisestä paikasta jota ihmiset, nuo oudot kaksijalkaiset eläimet, kutsuvat Joensuuksi. Kuuleman mukaan elämä siellä oli vallan omituista. En ole ikinä oikein uskonut noihin huhupuheisiin, mutta sen verran kiinnostavalta tämä juttu kuulosti, että minun oli pakko niin sanotusti tsekata se paikka. Päätin ottaa mukaani kaksi veljeäni, Alpon ja Terhon, ettei olo kävisi liian yksinäiseksi tällaiselle laumasielulle. Niinpä lähdimme tutkimusmatkalle tuntemattomaan...

Matka oli pitkä ja vaivalloinen... tai ainakin se kesti, kun Terho oli koko ajan jalka pystyssä milloin minkäkin puun juurella. Mutta minkäs sille teet, sinkkujen täytyy yrittää. Vähitellen eteemme tuli isoja ja kulmikkaita kivenjärkäleitä. Myöhemmin selvisi, että ne olivat niiden kaksijalkaisten asumuksia. Ei voi kuin ihmetellä, että omituinen on maku noilla hännättömillä haisuleilla. Vähitellen näimme lisää taloja ja lisää ihmisiä. Meitä jännitti. Pelotti ettemme olisi lainkaan tervetulleita näille reviireille. Siellä oli ihmeellisiä paikkoja. Jokapuolella vilisi röyhkeästi päriseviä laatikoita, jotka olivat syöneet sisäänsä monia ihmisiä. Ihmisparat vain katselivat sen laatikon kylkien läpi. He olivat silti kovin tyynen näköisiä, vaikkakin jotkut heistä heiluttelivat kättään sormi pystyssä hyvin hermostuneesti. Toivottavasti löytäisimme paikan, jossa nuo pörisevät laatikot eivät jahtaisi meitä.

Sudet saapuivat kaupunkiin

Kägi. Karjalaisen verkkolehti

Joensuu Anna Venejärvi

Sudet ovat Itä-Suomessa arka aihe. Nyt joensuulaisten on aika tulla toimeen villieläinten kanssa, sillä sudet ovat vallanneet Joensuun kävelykadun. Joensuun kävelykadulla on kesällä nähtävissä tusinan verran pelättyjä petoja.

Susien vaelluksesta keskustaan on vastuussa sanomalehti Karjalainen yhdessä Ammattikorkeakoulun muotoilun ja kuvataiteen opiskelijoiden kanssa. Karjalainen tilasi opiskelijoilta näyttäviä susiveistoksia, ja nuoret lähtivät projektiin innolla mukaan. Mainospäällikkö Matti Nevalainen Karjalaisesta kertoo, että tempauksen tarkoituksena on ennen kaikkea tuoda nuorille taiteilijoille näkyvyyttä. - Yleensä patsaat laitetaan puistoon piiloon, vaikka ne pitäisi laittaa ihmisten ulottuville, Nevalainen pohtii. - Kävelykadulla saattaa kävellä jopa 13 000 ihmistä päivässä, eli siellä veistokset ovat kaikkien katseltavissa. Opiskelijoille susiprojekti on harvinainen tilaisuus saada omaa taidettaan esille Joensuun keskustaan. Muutenkin tempaus on antanut taiteilijoille mahdollisuuden koetella rajojaan. - Harvoin saamme tehdä näin isoja ja massiivisia töitä, opiskelija Hanne Lääperi kertoo. Näitä susia onkin vaikeaa olla huomaamatta, suurimmat ovat jopa kolmen metrin korkuisia.

Kuva: Anneli Heliö

Henna Onnelan ja Eija Hännisen teos "Susi kosiomatkalla" on hilpeä veikko. Suden kainaloon voi mennä vaikka istumaan.

kuva: Anni Karvinen

Maija Virtaalan, Marjo Riihelän, Maarit Korhosen ja Satu Astikaisen työssä "Kolme suurta sutta" sudet eivät tiedä, kuinka kaupungissa tulisi käyttäytyä.

Paha vai hyvä susi Susiprojektissa on ollut mukana yli 20 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opiskelijat ovat työstäneet susiveistoksia sekä yksin että ryhmissä. Jokainen teos on syntynyt tekijöidensä oman ideoinnin pohjalta.

Antti Pesosen, Vesa Rahikaisen, Aleksi Martikaisen ja Jyrki Pitkän Iso paha susi on lähes kolmemetrinen, metallinen susirobotti. Vaikka veistoksen taustalla on poikamainen unelma rakentaa oikea robotti, on tekijöillä sanansa sanottavansa myös susikeskusteluun. - Kyllähän susiin projisoidaan paljon pelkoja. Tästäkin tuli tällainen mahdollisimman vaarallinen ja pelottava, Jyrki Pitkä kertoo.

Metalliromusta rakennettu Romulus on Katja Rädyn, Taru Heikuran ja Hanne Lääperin tuotos, jonka materiaalina on käytetty romua. - Sudet ovat oikeastaan rinnastettavissa romuun, niitähän pidetään meidän yhteiskunnassa pahana ongelmana, tekijät valottavat teoksensa taustoja. Monessa veistoksessa on mukana mielipide susista.

Maarit Korhonen, Satu Astikainen, Maija Virtaala ja Marjo Riihelä ovat halunneet pysyä erossa susipolitiikasta. Työssä Kolme suurta sutta aihetta on lähestytty huumorin avulla. - Sudet ovat lähteneet kaupunkiin tutustumaan, eivätkä oikein tiedä, kuinka täällä tulisi käyttäytyä, Korhonen kuvailee. Toivottavasti susien kaupunkikierros päättyy hyvin, sillä kesän lopussa veistokset on tarkoitus huutokaupata. Opiskelijoiden toiveena onkin, että vielä elokuussakin sudet löytyisivät kävelykadulta ehjinä. Susiveistokset ovat esillä Joensuun kävelykadulla elokuun loppuun saakka.

KATSO VIDEO SUSI POP ART -NÄYTTELYN AVAJAISISTA.
Ohjelma nähty aiemmin K5-paikallistelevisiossa >>